tiistai 28. lokakuuta 2014

Syksyisiä vauvansukkia

Töissä on tämä viikko todella kiireinen. Päivät ovat pitkiä, mutta illalla saa paneutua omaan harrastukseen. Puikoilla on edelleen sukkia, niitä harmaita. Mutta eilen sain töihin suloisen pikkupussukan täynnä junasukkia Seinäjoen sairaalan keräykseen. Täyden tusinan verran. Nämä ovat jotenkin niin ihanan syksyisiä ja ensilumi on tullut noiden keltaisten lehtien sekaan.

Tällä hetkellä sairaalassa on sukat loppu. Minulla on tämän lähetyksen lisäksi 6 paria keltaisia ja valkoisia sukkia vietävänä. Jos haluat lahjoittaa sukkia pienille, viluisille varpaille, niin lähde mukaan tempaukseen. Sukkia voi toimittaa kauttani Seinäjoen sairaalaan tai sitten suoraan sairaalaan, synnytysosastolle. Lämmin ajatus pikkuiselle, ensimmäiset omat sukat varpaita lämmittämään. Voit käyttää toisista töistä jääneitä jämälankoja ja tehdä muunkin mallisia sukkia. Sukka ei tule suoraan vauvan iholle. Vauvat saavat sukat itselleen.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Musta palmikkopipo

Hyväksi havaitulla pipomallilla jo kolmas pipo. Väri on vain tällä kertaa vähän hankala kuvattava. Musta on vaikea saada näkymään ja vielä palmikot siinä. Kuvaamisen teki hankalaksi myös se, ettei kotona ollut ketään, kenelle pipon pukea kuvauksen ajaksi, vaan kuvauspääksi pääsi tällä kertaa joku lasten vanha pallo. Mielikuvitusta joutuu käyttämään aika tavalla näissä kuvaamisissa, että saisi jotenkin neuleen oikein esiin.
Tässä salamalla otettu kuva, jossa palmikot kyllä erottuu, mutta musta muuttaa väriä. Pipo neuloutui melkein yhdessä illassa, vaikka väri olikin haastava neulottava. Keriäkin tarvittiin kaksi, aivan yhdestä ei tule. Ja lämmin tuo on. On vanhaa, kunnon Pallasta. Uudempi Pallas on jotenkin hennonmman oloista.

Lanka: Teetee Pallas, 51 g.
Puikot: Addin pyöröt 3 ja 3,5, sukkapuikot nro 3,5.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Pitsiä Kuopion reissulla

Pistäydyin Kuopiossa opiskelijaa katsomassa tässä eräänä viikonloppuna. Matkaan uppoaa useampi tunti, joten autossa on hyvin aikaa neuloa. Maisemat ovat kyllä kauniit, kun ollaan ajettu noin puolitoista tuntia kotoa. Varsinkin nyt oli todella värikkäät ruskamaisemat. Tie ei ole vielä niin kauhean tuttu, kun ei olla montaa kertaa käyty, joten katseltavaakin piisaa. Matkaneuleena oli tutut harmaat polvisukat. Samalla pääsin kuvaamaan sukkia pitkästä aikaa ja testaamaan, että koko oli oikea. Käsityökopasta pilkistää nuo matkaneuleet ja takana koppa tyttärelle.
Hyvältähän ne näytti. Vein samalla lankaa varastoistani opiskelijan käsitöihin. Tein myös puikkoputken, jossa voi puikkojaan säilyttää. Nykyisin on hyvät keinot ottaa äitiin yhteyttä ja tiedustella, miten joku kohta neulotaan. Eipä tuo tyttö kyllä usein ole joutunut apua kyselemään, hyvin tuntuu puikot pysyvän kädessä seuraavassakin polvessa molempien tyttöjen kohdalla.
Lankamenekit olen merkinnyt saldoon ja muut tiedot eivät ole edellisistä kerroista muuttuneetkaan. Puikot, malli ja lanka edelleen sama. Ehkä puikoille eksyy kohta jotain muutakin. Ohjeita olisi jälleen aika monta katsottuna.

tiistai 21. lokakuuta 2014

Villakapalo vastasyntyneelle

Eräs pikkumies tarvitsee lämmintä. Tämä villakapalo on kyllä mainio ihan pienten lasten lämmittimenä niin kauan kun pääasiassa nukkuvat. Isolta tämä näyttää mallin päällä, mutta malli on Baby Born -nukke, joka on aika pieni vauva. Ohjeita vastaavaan löytyy hakemalla toukkapussi. Tämä on jonkin verran muokattu langan mukaan.
Kudoin putken, jonka jalkopäähän pujotin virkkaamalla tehdyn nyörin. Toiseen päähän pääteltiin silmukoita keskeltä ja jatkettiin huppuosa. Vauvan voi pukea tästä pääaukosta tähän kapaloon. Lanka on lämmintä alpakkalankaa, joten kutojalla oli lämmin tätä tehdessä. Vauvalla varmasti myös, kun tuolla sisällä köllöttelee. Jännitystäkin piisasi, sillä varastoistani löytyneet Nepal-kerät hieman rajoittivat. Raidoittelin vähän jatkaakseni langan riittävyyttää ja ei tätä kovin pitkät pätkät lopulta jäljelle jäänyt, kun työ oli valmis.
Malli: Toukkapussi
Lanka: Drops Nepal, bees ja valkoinen, 176 g.
Puikot: Nro 4,5 bambupuikot.

Tämä on kiva ja käytännöllinen lahja ihan vastasyntyneelle talvivauvalle. Ja villakapalo ehdottomasti jo mukaan sairaalaan vauvan syntyessä. Voi käyttää jo omaa siellä. Hyvä idea, jos on vauvoja tulossa lähipiiriin.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Kevyet syyspalmikkopipot

Voihan pimeä päivä ja valokuvaus. Kerrankin, kun olisi jotain muuta valmista kuin niitä samoja harmaita villasukkia, niin valokuvaaminen on mahdotonta. Kahdestakin syystä. Olen yksin kotona, ei ketään mallinukeksi napattavaa ja toiseksi on pimeä päivä, jolloin värit toistuu vähän miten sattuu. Joten kaapista avuksi lautaset, että saan pipoista edes jonkinlaiset kuvat.
Tehtävänä oli tällä kertaa palmikkopipo ohuehkosta langasta. Jonkinlainen osviittainen kuvakin oli ja toiveet väreistä. Lähdin väritoivomusten kanssa luottolankakauppaani eli Ahkeraliisaan Laihialla. Juuri toivotusta langassa ei kyseisiä värejä ollut hyllyssä, mutta asiantunteva omistaja etsi minulle korvaavat langat ja hyvät löysikin. Nappasin kaksi kerää aina väriä ja hyvä oli, sillä yksi ei olisi riittänyt.

Kotona järkeilin silmukoita. Aluksi ajattelin 110 silmukkaa resoriin, kokeilin kuitenkin hieman enemmällä ja purin sekä palasin alkuperäiseen suunnitelmaan. Usein se ensimmäinen ajatus on lähinnä oikeaa. Resorissa siis 110 silmukkaa. Sitten tein kerroksen oikein ja lisäsin silmukan aina joka 11. silmukan jälkeen. Näin palmikkoa alkaessa silmukoita oli jo 120. Palmikko oli helppo, joskin mietin palmikon välikerrosten määrää, mutta päädyin tekemään palmikon joka 8. kerros. Palmikoiden välissä minulla oli 2 nurjaa, 2 oikeaa ja 2 nurjaa silmukkaa.

Kun olin tarpeeksi pitkään kutonut ja pipo tuntui omassa päässä tarpeeksi syvältä lähdin etsimään vinkkiä, miten tekisin päälaen kavennukset. Löysinkin Novitan Kevät 2010 lehdestä hyvin samannäköisen pipon kuvan. Tarkempi tutkimus ohjeeseen ja niin olin päätynyt samaan kerrosmäärään palmikoissa kuin siinäkin. Huvittihan moinen yhteensattuma, mutta muuallakin oli hyvin tuo määrä välikerroksia palmikoissa. Minulla oli pipossa vain enemmän silmukoita, kun lankani oli ohuempi. Tein kuitenkin kavennukset lähes samoin eli palmikossa kudoin kaksi keskimmäistä yhteen ja 2 nurjan silmukan kohdassa nurin ne yhteen ja 2 oikean silmukan kohdassa 2 oikein yhteen. Sitten kaksi välikerrosta kutoen nurjat nurin ja oikeat oikein. Seuraavalla kerroksella aina 2 oikein yhteen koko kerroksen ajan, yksi välikerros oikein ja jälleen 2 oikein yhteen koko kerroksen ajan. Tein kavennukset vielä kerran yhden välikerroksen jälkeen ja päättelin silmukat. Minun käsialallani näin muodostui sopiva pipo tyttäreni ja omaan päähän. Sellainen kevyempi perusvillapipo. Ja teen näitä kyllä tällä ohjeella vielä muitakin.

Malli: Peruspalmikkopipo
Lanka: Marks &Kattens Superwash Safir, ruskea väri nro 1421, 58 g
Gjestal Maija, harmaa väri nro 203, 52 g.
Puikot: Nro 3 ja 3,5 addin pyöröt ja 3,5 sukkapuikot

Tämän päivän posti toi mukavan alun seuraavaan Seinäjoen sairaalaan menevään sukkapussiin. Suloisia Lise-Loten mallilla tehtyjä pikkusukkia ruskan sävyissä sekä valkoisia ensilumen sukkia, parit junasukan ohjeella. Kiitos, sukkia tarvitaan.