torstai 23. toukokuuta 2013

Toukokuun lomaviikko

Valkoinen alppikärhöni avasi jo runsaan kukkapilven lämpimän kevään saattelemana. Kärhön oksien sekaan hyppäsivät poseeraamaan nämä punapinkit sukkaset. Olen siis kutonutkin vaikka suurin osa lomaviikkoni päivistä on kulunut puutarhassa ja ulkomailla. En voi ainakaan moittia tämän keväisen viikon keleistä. Ainoa sateensekainen päivä oli onneksi matkustuspäivä, joten osui ihan kohdalleen. Huomenna olisi edessä lyhyt työpäivä ja sitten jälleen pari päivää vapaata puuhastella kelien mukaan.
Valkoinen alppikärhöni oli levittäytynyt myös kehikon toiseen päähän ja siellä emoa pienempi taimi kukkii yhtä runsaasti kuin suurempi taimi kehikon toisessa päässä. Tänään hankin jälleen uuden kärhöntaimen puutarhaani. Olenkin tainnut lankakerien sijasta ostella kasveja puutarhaan, sillä matkallamme mieheni jo epäili minun sairastuneen, kun tulin ulos lankakaupasta ostamatta mitään. Ja kävin vain yhdessä lankakaupassa. Sen sijaan nautin istuskelusta puistoissa ja kasvien katselemisesta.
Seuraava kuvauspaikka oli norjanangervon valkoisilla oksilla. Luottomannekiinini on lentopallossa, joten nyt on vain näitä lättysukkia, mutta kuvaustaustana on puutarhamme kukkivia kasveja.

Malli: oma perussukka, koko 38, 60 s, 2o2n varressa.
Lanka: Woll Butt Sockenwolle, 62 g.
Puikot: nro 2,5 bambut.

Tämä norjanangervoryhmä on alunpitäen ollut toisaalla puutarhassamme. Jouduimme siirtämään nämä kolme pensasta toiseen paikkaan, jossa ne ovatkin pikkuhiljaa päässeet kasvun vauhtiin. Juroivat hieman loukkaantuneina siirrosta muutaman vuoden ja puputkin ne leikkasivat, mutta enää ei ollut maistunut pupuille, joten ovat päässeet kasvamaan. Tänä keväänä kukinta onkin ylenpalttista lämpimistä säistä johtuen.
Pihalla, remonttiin menevässä kukkapenkissä hämyvuokko (Anemone nemorosa f. caerulea) on avannut ensimmäiset siniset kukkansa. Onneksi, nyt se on helppo pelastaa, kun remontoimme tämän penkin. Metsästin tätä kasvian kauan, kunnes sen lopulta löydin ja sain kokoelmiini. Olen kerännyt monta perennaa puutarhaamme. Osa on menestynyt, mutta osa ei ole kuitenkaan löytänyt kotia ja hävinnyt. Jotkut ovat olleet pettymys, toiset taasen suuri ihastus. Tämä hämyvuokko on yksi niistä ihastuksista. Kukan sininen vain ei oikein toistu kuvassa.
Osa narsisseista on vielä täydessä kukassa osan jo lopetellessa kukintaansa. Tänä keväänä kaikki on edennyt todella vauhdilla ja tämä lomaviikkoni on ollut todella kesäinen. Välillä on ollut vaikea uskoa, että on vasta toukokuu.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Sukat kuin pionin kukat

Iltapuhteilla on hissukseen valmistuneet nämä sukat. Lanka on ollut miellyttävää kutoa, ainoastaan puutarha on vienyt näiltä vain kutomisaikaa. Ulkona on lämmintä lähes 25 astetta, joten malli vetäisi vain sukat jalkaansa äkkiseltään ja jäipä tuo toinen varsi vähän kierteelle. No, ei välitetä siitä, sillä uusia kuvia ei taida tarjeta ottaa. Takana kukkapenkissä pilkottaa muuten kerrottu valkovuokko. Hankin sen jo monta vuotta sitten, mutta tuntui, ettei rupea kasvamaan. Unohdinkin jo, mutta yhtenä keväänä siellä penkissäni vain kurkisti tuo kaunis pieni kevätkukkija. Ja nyt se on hissukseen  jopa levinnytkin.
Nämä sukat ovat joko punasävyiset tai sitten menee pinkkisävyisiksikin. On vähän katsojassa tuo värin valinta. Pinkistä tykkäävä tyttärenikin sanoi keskeneräisistä sukista, että vasta valmiina voi sanoa, kummat nämä on, vai voiko. Väriraportit menevät molemmissa sukissa kuitenkin ihan just eikä melkein. Toisen kerän aloitin sisältä, mutta toisesta lähtikin päältäpäin sama väriraportti. Toinen kerta jo Fabelissa, kun minulle kävi näin.
Malli: oma perussukka, koko 38, 2o2n
Lanka: Drops Fabel, väri nro 310p,  65 g
Puikot: nro 2,5 bambut

Tänään olen puutarhassa raivannut takapihalla aivan tontin laidalla vielä hoitamattomana ollutta aluetta. On hävitetty puupinon pohjaa ja muuta roskaa. Sen lisäksi olen leikannut alas  Pohjantähti -ruusun, joka oli jo vähän hankalasti hallittavissa ja osittain seassa oli kuivaneita oksia. Sen juurelta löytyikin kuolanpionin (Paeonia anomala) siementaimia ihan mukavasti. Lisäksi olen putsannut yhden kukkapenkin, juonut päiväkahvit ulkona ja mieheni korjasi päältäajettavan ruohonleikkurin sekä ajoi nurmikon ensimmäisen kerran tänä kesänä. Ihan tyytyväinen saa olla tähän päivään tuolla ulkona helteessä. Meillä on ollut aivan ihana hellepäivä ja olemme nauttineet siitä koko rahan edestä. Tupakin tuli siivottua. Nyt odotellaan saunaa ja vilvoittelua ulkona saunomisen lomassa.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Kädet kraapooksilla

Puutarhassa kevään kukkijat ovat pääsemässä vauhtiin. Tämä helleaalto kyllä nopeutti aivan valtavasti kaikkea. Illat olen kyykkinyt kukkapenkkien kanssa ja kädet ovat aivan kraapooksilla, kun olen siivoillut istutusalueita. On leikattu angervoja matalaksi, kun olivat risuttuneet jo pahoin. Viime vuoden kasvustoja poistettu ja suunniteltu uutta.
Punaruusujuuri (Rhodiola kirilowii var. rubra) on availemassa kukintojaan. Kukinnan jälkeen tämä kukka pitäisikin jo kovasti jakaa, rupeaa olemaan keskeltä puutunut ja kalju.
Kiinankärhö on kasvattanut jo melkoiset pätkät uutta vartta ihan muutamassa päivässä. Näille on suunnitteilla uutta telinetta vanhan joutaessa jo vähemmän esteettisenä vaihtoon. Tämä on viihtynyt paikassaan todella kiitettävästi ja kasvu on vuosi vuodelta suurentanut sen jo mukavasti näkösuojaa antavaksi.
Scillaa löytyy vielä jokunen kukassa oleva mätäs puutarhasta. Nämä lämpimät vain vievät nopeasti sipulikukkien kukinnat ohi. Muutama narsissi on vasta avannut nuppunsa, mutta ihan kohta on niiden vuoro näillä leveysasteilla.
Illalla - kun ei enää jaksa puutarhassa - olen istahtanut telkkarin äärelle. Punasävyiset sukat menossa kantapäässä. Hetki neuleen parissa ja sitten rauhoittuu nukkumaan. Sellainen se minun arkeni on tällä hetkellä.

Tänään kyllä voi mennä tovi miettiessä uutta kokemusta. Uskaltauduin lopultakin hevosen selkään ja ratsastin Aamulla. En ole ennen tohtinut edes hevosta koskettaa, mutta nytpä olen senkin kokemuksen verran rikkaampi.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Smurffipipo

Pitkästä aikaa oli työn alla myssy. Puuvillalankojen joukossa on yksi iso, pehmeää valkoista puuvillalankaa sisältävä kerä, jota ryhdyin pienentämään. Lanka on melko paksua, mutta taipuu kyllä puikoilla ihan mukavaksi neuleeksi. Eilisen puutarharupeaman jälkeen kudoin lähes koko pipon illan elokuvaa katsellessa. Tein ylipitkän, jonka voi asetella monella lailla. Minulla tuli, liekö värin vuoksi, mieleen tästä Smurffit ja niiden valkoiset lakit. Langan paksuus vei kavennukset vähän tuommoiseksi nipukaksi, joka on itse asiassa kiva yksityiskohta myssyssä. Tämä myssy taitaa päätyä sytomyssyksi jälleen kerran.
Malli: Smurffipipo
Lanka: saatu puuvillakerä, menekki 72 g.
Puikot: 3,5 pyöröt ja sukkikset.

Tänään olisi neulekahvilakin, mutta enpä viitsi mennä. Puutarhassa on niin paljon puuhasteltavaa ja ilma ulkona kuin tehty työskentelyyn kasvien parissa. Viime kertainen kokemus uudesta neulekahvilakonseptista oli lähinnä tylsistyttävä, niin miksi menisin. Ei saanut minua viihtymään ja rentoutumaan kuten aikaisemmin. Päinvastoin. Luulin meneväni siihen entiseen porukkaan, mutta siellä olikin uusi systeemi. Paikassa ei ollut mitään vikaa, kaverit olivat kivoja ja tarjoilu pelasi moitteettomasti, mutta meitä rupesi ohjaamaan ja vetämään joku itse siihen itsensä nimittänyt, kehui kahvilaa omakseen. Meidän neulekahvilaamme. Höh! Ei sellaista kaivata. Me on pidetty hauskaa ja toimiteltu käsitöiden lomassa mukavia!

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Sukkakori tyhjeni

Kevään edetessä puutarhassa on tapahtunut kaikenlaista ja ovat nämä sisähommat jääneet vähän vähemmälle. Olemme istuttaneet uusia kasveja, raivanneet muutaman marjapensaan pois, kun eivät pystyneet enää tuottamaan satoa. Naapuri istutti ihan viereen varjostavat puskat, joista lintujen oli helppo sukellella syömään marjat meidän pensaista ja loput eivät ehtineet kypsyä laisinkaan. Takapihalle onkin kertynyt hyvä kasa oksia nuorennusleikkauksista ja muista poistoista silputtavaksi silppurilla. Sisällä olen tehnyt saippuaa ja muita pieniä puuhasteluja. Illassa ei siis ole neuleet paljon edenneet, kuin jääkiekkopelien aikana. Silloin on ollut hyvä kutoa jotain helppoa, ettei tule paljon virheitä pelin tiimellyksessä.
Näitä sukkia oli yllättävän mukava kutoa, vaikka puikot olivatkin ohuet. Ainoastaan kantaapään kiilakavennuksissa lanka muodosti tuollaisia vähän outoja läikkiä värien osuessa eri kerroksilla hyvin samoihin kohtien, eikä kauniisti vinottain raidoittaen kuten muualla sukissa. Sukkakorilla ei ole enää yhtään aloitusta, kun nämä sukat valmistuivat eilen.
Sukat ovat mallitytölle vähän isot, sillä ovat tehty minun jalkani mukaan. Lanka oli kerittynä hieman erilaiselle kerälle, sellaiselle pitkulaiselle. Hankinta tehty viime kesän kesälomaretkellä, joten olikin jo aika kutoa pois ennen tämän kesän retkeä.
Malli: perussukka, 3o1n, 64 s, koko 38
Lanka: Hjerte Sock 4, 63 g, väri nro2099
Puikot: Knit Pro 2,25

Hyvää Äitienpäivää näiden 
sydämellisten sukkien myötä!